Pöllömäinen patalappu

Kädet ei aina tahdo jaksaa neulomista. Mutteivat osaa olla tekemättäkään mitään. Äiti on joskus virkannut trikookuteesta ihania mattoja ja kysyinkin käydessäni olisiko hänelle jäänyt jämiä kuteesta. Olihan niitä pikkuinen kerällinen. Ja siitä se ajatus sitten taas lähti. Minä en ehtinyt mukaan pöllöjä vilisevään hypetykseen viime vuonna, niin tulen tapani mukaan muodin jälkijunassa. Ja toisekseen keittiössä riippuvat patalaput aloivat olemaan jo työnsä tehneitä, joten jotain piristystä sinnekin oli keksittävä.

Otetaan käteen virkkuukoukku, etsitään mukavan värinen lanka ja aloitetaan tekemään ympyrää niin, että trikookude jää kiinteiden silmukoiden väliin.

Virkkaa 5 ketjusilmukkaa ja yhdistä ne lenkiksi piilosilmukalla. 

1. Virkkaa lenkkiin yksi kerros kiinteitä silmukoita.
2. Virkkaa toisella kerroksella kaksi silmukkaa jokaiseen edellisen kerroksen silmukkaan.
3. Virkkaa kolmannella kerroksella kaksi silmukkaa joka toiseen edellisen kerroksen silmukkaan. Virkkaa neljännellä kerroksella kaksi silmukkaa joka kolmanteen edellisen kerroksen silmukkaan.. jne. 

Kiinteät silmukat menevät siis trikookuteen ympäri kokoajan. Ja koska minulla loppui lanka kesken, vaihdoin viimeiselle kerrokselle toisen värin. Ympyrän teon jälkeen tehdään edestakaisin samaa virkkausta jotta pää muotoutuu. Korvat on tehty kolmion mallisiksi jättämällä laitimmaiset kiinteät silmukat tekemättä.

Pöllöstä tuli pehmeä ja silti niin napakka.

Seuraavaksi silmät ja nokka. Ne on tehty samalla tekniikalla, kiinteitä silmukoita ympyräksi ja kolmioksi. Niihin ei ole virkattu kudetta mukaan.

Sen jälkeen tehdään vielä yhdet ympyrät pupilleiksi. Tai kirjotaan, tyylihän on vapaa. Minä tein ympyrät, jonka jälkeen valmiit kappaleet liitetään toisiinsa.

Lumin mielestä pöllö on myös kiva lelu. Ei pöllömpää.